Neuropsykologian alan väitöskirjoja Suomessa

Peruslähteenä käytetty Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen 1999 julkaisemaa bibliografiaa '20 vuotta Neuropsykologiaa Suomessa'. Uusia tietoja voi lähettää palautelomakkeella. Jos huomaat linkkien olevan vanhentuneita voit ilmoittaa myös siitä samalla lomakkeella.

Väitöskirjat

Ahonen, Timo (1990). Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Kehityspsykologinen seurantatutkimus. Jyväskylän yliopisto.

Ahveninen, Jyrki (2000). Electromagnetic Studies of Auditory Processing in Abstinent Alcoholics. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Antila, Mervi (2011). Cognitive functioning and its heritability in bipolar I disorder. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Aro, Mikko (2004).Learning to read: the effect of orthography. Jyväskylän yliopisto.

Berg, Anu (2010). Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Fagerlund, Åse (2013). Fetal alcohol spectrum disorders in Finnish children and adolescents : diagnosis, cognition, behavior, adaptation and brain metabolic alterations. Åbo Akademi University, Department of Psychology and Logopedics, Psychology. http://www.doria.fi/handle/10024/88878

Haavisto, Anu (2013). Cognitive and behavioral outcome after solid organ transplantation in childhood. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Hannonen, Riitta (2011). Verbal and academic skills in children with type 1 diabetes. Jyväskylän yliopisto.

Heikkilä, Riikka (2015). Rapid automatized naming and reading fluency
in children with learning difficulties. Jyväskylän yliopisto,
psykologian laitos. Linkki väitöskirjaan:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45836/978-951-39-6188-6_vaitos22052015.pdf?sequence=1

Helenius, Päivi (1999). Neuromagnetic and psychoacoustical correlates of impaired reading and abnormal sound sequence processing in developmental dyslexia. Helsingin Teknillinen Korkeakoulu.

Helkala, Eeva.-Liisa (1990). Memory in patients with Alzheimer's disease and demented patients with Parkinson's disease. Joensuun yliopisto.

Hietanen, Marja (1988). Parkinson's disease: a neuropsychological study on cognitive performance and mood. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Hokkanen, Laura (1997). Memory disorders in acute encephalitis: a neuropsychological study. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Huemer, Sini (2009). Training Reading Skills: Towards Fluency. Jyväskylän yliopisto.

Hämälä, Marjatta (1990). Memory functions in patients with Parkinson's disease. Carleton University, Ottawa, Ontario.

Hämäläinen, Päivi (1998). The characteristics and evolution of incipient cognitive decline in multiple sclerosis. Turun yliopisto, psykologian laitos.

Hänninen, Tuomo (1996). Age-associated memory impairment. A neurophysiological and epidemiological study. Jyväskylän yliopisto.

Jehkonen, Mervi (2002). The role of visual neglect and anosognosias in functional recovery after right hemisphere stroke. Tampereen yliopisto. 

Johanson, Mirja (2009). Epilepsy and consciuousness. Subjective experiences in partial epileptic seizures. Åbo Akademi, humanistinen tiedekunta.

Jokinen-Salmela, Hanna (2007). Determinants of vascular cognitive impairment: White matter lesions, brain atrophy and their neuropsychological correlates. Helsingin yliopisto. Abstrakti + koko väitöskirja löydettävissä pdf-muodossa linkistä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3827-3

Kainulainen, P. (1971). Aivovammapotilaan vammaa edeltäneen kätisyysasteen mittaaminen diagnostisiin ja prognostisiin tarkoituksiin. Tampereen yliopisto, psykologian laitos.

Kalska, Hely (1991). Cognitive changes in epilepsy: a ten-year follow-up. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Karrasch, Mira (2005). Normal Aging, Mild Cognitive Impairment and Alzheimer's Disease: Neuropsychological Screening and Electrophysiological Correlates of Working Memory. Åbo Akademi, psykologiska institutionen.

Kettunen, Jani (2013). Visual Neglect and Orienting Bias in Right Hemisphere Stroke Patients with and without Thrombolysis. Tampereen Yliopisto.

Klenberg, Liisa (2015). Assessment and development of executive
functions in school-age children. Helsingin yliopisto,
käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153480/assessme.pdf?sequence=1

Korhonen, Tapio (1988). Learning disabilities in children. An empirical subgrouping and follow-up. Turun yliopisto.

Korkman, Marit (1988). NEPSY: a proposed neuropsychological test battery for young developmentally disabled children: theory and evaluation. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Koskinen, Sanna (2011). Functional outcome and health-related quality of life after traumatic brain injury in the framework of the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Helsingin yliopisto.

Kylliäinen, A (2007). Face and Gaze Processing in Children with Autism. Tampere University.

Laasonen, Marja (2002). Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span: tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Laatu, Sari (2003). Semantic memory deficits in Alzheimer's disease, Parkinson's disease and multiple sclerosis Impairments in conscious understanding of concept meanings and visual object recognition. Turun yliopisto.

Laine, Matti (1989). On the mechanisms of verbal adynamia. A neuropsychological study. Turun yliopisto.

Lamminmäki, Tuija (1997). Efficacy multifaceted treatment for children with learning difficulties. Jyväskylän yliopisto.

Laursen, Peter (1990). A computer-aided technique for testing cognitive functions validated on a sample of Danes 30 to 60 years of age. Åbo Akademi.

Lepistö, Tuulia (2008). Cortical processing of speech and non-speech sounds in autism and Asperger syndrome. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos.

Lindström, K. (1981). Behavioral effects of long term exposure to organic solvents. Helsingin yliopisto.

Luukkainen-Markkula, R. (2012). ”Dov’è la sinistra?” Hemispatial neglect in stroke. Turun Yliopisto, psykologian laitos.

Munck, P. (2012). Cognitive Development of Very Low Birth Weight Children from Infancy to Pre-school Age. Turun yliopisto. Luettavissa sähköisessa muodossa: http://www.doria.fi/handle/10024/76838

Mäki, H. (2002). Elements of Spelling and Composition. Studies on Predicting and Supporting Writing Skills in Primary Grades. Annales Univarsitatis Turkuensis, B 255. University of Turku, Finland.

Numminen, Heli (2002). Working Memory in Adults with Intellectual Disability. Jyväskylän yliopisto.

Nybo, Taina (2005). Late cognitive and vocational outcome of traumatic brain injury : A neuropsychological follow-up study.

Nyrkkö, Hannu (1999). Cognitive deficits in postacute stroke. Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos.

Närhi, Vesa (2002). The Use of Clinical Neuropsychological Data in Learning Disability Research. Jyväskylän yliopisto.

Paavola, Liisa (2013). Salla disease – rare but diverse: A clinical follow-up study of a Finnish patient sample. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, neurologia. 

Partanen, Eino (2013). The neural basis of speech sound discrimination from infancy to adulthood. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Peltomaa, Kaisa (2014). Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, psykologian laitos.

Portin, Raija (2000). Cognitive functioning in midlife. Assessment by Mild Deterioration Battery and CogniSpeed. Turun yliopisto, psykologian laitos.

Poutiainen, Erja (1996). Cognitive impairment in human immunodeficiency virus type 1 (HIV-1) infection: associations to disease stage, somatic findings, subjective complaints and emotional state. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Pulliainen, Veijo (2000). Epilepsia ja kognitio. Vastadiagnosoitujen epilepsiapotilaiden kognitiivinen suoriutuminen ennen lääkitystä sekä kuusi ja 24 kuukautta lääkityksen aloittamisesta. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Rantanen, Kati (2012). Neurocognitive functioning and social competence in preschool children with epilepsy. Tampereen yliopisto. http://tampub.uta.fi/handle/10024/66943.

Rapeli, Pekka (2014). "Cognitive function in opioid substitution treated patients - Associations with drug treatment variables" (Kognitiiviset toiminnot opioidiriippuvuuden korvaushoitopotilailla: Yhteydet lääkemuuttujiin). Helsingin yliopisto.

Rosti-Otajärvi, Eija (2009). Cognitive deficits and the Paced Auditory Serial Addition Test performance among patients with multiple sclerosis. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos.

Sajaniemi, Nina (2001). Keskosten käyttäytyminen,kognitiiviset toimintaedellytykset ja niihin vaikuttaminen. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Saunamäki, Tiia (2010). Executive dysfunction in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Tampereen yliopisto.

Service, Elisabet (1989). Phonological coding in working memory and foreign-language learning. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Suvanto, Sakari (1995). Effects of Rapid Time-zone Transitions on
Flight Attendants’ Circadian Rhythms and Sleep. Finnish Institute of
Occupational Health, Department of Physiology. University of Helsinki,
Department of Psychology.

Särkämö, Teppo (2011). Music in the recovering brain. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Takio, Fiia (2012). Onko huomiokykymme kallellaan oikealle? Turun Yliopisto.https://www.doria.fi/handle/10024/76683

Tenkku, Martti (1990). Neurologinen potilas työkyvyttömyysetujen hakijana. Tampereen yliopisto.

Tikkanen, Soile (2015). Development of an empathic stance:
Dialogical sequence analysis (DSA) of a single case during clinical
child neurological assessment procedures. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1749-2

Tuulio-Henriksson, Annamari (2005). Cognitive dysfunction in
schizophrenia: a familial and genetic approach. Helsingin yliopisto.

Vanhanen, Matti (1998). Cognitive function in glucose intolerance in the elderly: the role of hyperinsulinemia. Jyväskylän yliopisto.

Vilkki, Juhani (1979). Effects of thalamic lesions on cognitive functions in man: a neuropsychological study of thalamic surgery. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Virta, Maarit (2010). ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus - Neljän uuden lyhytintervention tutkimus. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos.

Vuoksimaa, Eero (2010). Origins of the sex differences in handedness and mental rotation ability - genetic, environmental and hormonal effects. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Winqvist, Satu (2008). Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury: Northern Finland 1966 birth cohort study. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos.

Wäljäs, Minna (2014). Biopsychosocial Outcome After Mild Traumatic Brain Injury (Biopsykososiaaliset muutokset lievän aivovamman jälkeen). Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö.

Ylikoski, Raija (2000). The relationship of neuropsychological functioning with demographick characteristics, brain imaging findings, and health in elderly individuals. Helsingin yliopisto, psykologian laitos.

Äikiä, Marja (2002). Verbal memory in newly diagnosed partial epilepsy. A neuropsychological study. Jyväskylän yliopisto.

Äystö, S. (1987). Neuropsychological aspects of simultaneous and successive cognitive processes. Jyväskylän yliopisto.